Sateiden välissä...

... kävin kasvimaalla. Siirtelin lantun, retikan ja kehäkukan taimia liian tiheistä penkeistä tyhjiin penkkeihin. Joku oli taas kylvänyt ne liian tiheään ;) Tyhjää oli muun muassa papupenkissä, kun Maxidor-papu ei ollut itänyt ollenkaan. Ostin sitä vielä maxi-pussin... Seuraavana keväänä voisi yrittää sille esi-idätystä.

Kauraan on tullut jo siemenet. Tässä edessä on mustakauraa, jota minulla oli jo viime vuonna vähän. Kypsyessä siemen muuttuu mustaksi ja siitä tulee jännän näköinen. Pitää ottaa siitä kuva sitten myöhemmin.

Taimina ostetut samettikukat voivat paksusti. Ne olivat ostaessa hentoisia, mutta ovat tosiaankin tykänneet kasvupaikasta. Näitä voisi olla enemmänkin.

Itsekasvatetussa kesäkurpitsassa on jo kukat. Satoakin tulee toivottavasti jossain välissä. Tänä vuonna kesäkurpitsapenkkejä peittää suojakangas. Kokeilen sitä ensimmäistä kertaa. Kosteutta se ei selvästikään pidä yhtä hyvin kuin muovi. Kesäkurpitsat kehittyvät nyt yllättävän hitaasti. Toisaalta viime kesänä kesäkurpitsojen lehdet olivat loppu kesästä homeessa. Ehkä kankaan kanssa ei ole sitä ongelmaa. 

Härkäpavuissa on ollut kukat jo jonkin aikaa. Niitä kannattaa pitää silmällä. Tuorepapuja voisi alkaa kerätä heti, kun niitä valmistuu.

Perunoistakin löytyy jo kukkia. Tässä Mozartin hennosti lila kukinto.  Seuraavana viikonloppuna voisi jo varovasti katsoa, millaisia mollukoita multa kätkee.

Ehdin kasvimaalta pois ennen kuin alkoi taas sataa. Hyvä, että taas sataa. Alkukesä on ollutkin niin kauhean kuiva. Tuntuu, kuin kasvimaalla ei mitään kasvua tapahdu kuivuuden takia. Olen toki kastellut, mutta en ehkä tarpeeksi. Toisaalta kastelen kylmällä kaivovedelle. Onkohon kasveilla vaikeuksia hyödyntää sitä sen kylmyyden takia? No, nyt ainakin luonto hoitaa kastelun :)

 

Potut maahan

Perunat pääsi jo 14.5 maahan. Silloin oli vielä kylmiä öitä, niin laitoin niille "peiton" päälle. Toivottavasti ne ovat harson alla alkaneet itämään ja tulee hyvä sato.

Tänä kesänä voisi tulla tämän väristä perunakukintaa. Laitoin maahan minulle uutta 'Violet Queen' lajiketta. Sillä oli jo violetit siemenperunat ja idutkin oli samaa väriä. Hyvin kukkakin voi olla värjäytynyt. 

Tässä kuvassa on vierekkäin Mozartia ja Violet Queenia (oikealla). Silmiä siristämällä voi nähdä itujen lilamaisuuden, mutta tässä kuvassa ero ei ole kyllä selvä.

Näiden kahden lisäksi laitoin maahan Annabellea eli kaksi vaaleaa ja yksi violetti lajike. Laitoin perunapenkkiin Violet Queenin keskelle, niin Annabelle ja Mozart on helppo erottaa. Annabellea oli jo viime vuonna, mutta Mozart on myös uusi lajike minulle.

Olen ihastunut väriperunoihin ja vuosien saatossa on tullutkin kokeiltua yhtä jos toista lajiketta. Monet ovat jauhoisia, mutta uuniperunoina ne ovat mainioita... ja tuovat väriä lautaselle :)

Viime vuonna oli suorastaan älytön perunavuosi. Näköjään perunakin tykkää lämmöstä ja perunapenkistä löytyi tällaisia jölliköitä. Luulen, että tänä vuonna perunasato jää vähäisemmäksi. Suurin osa perunapenkkiä on Violet Queenia, jolla oli jo istutusperunat pienet. Yleensä nämä erikoisperunat eivät ole hirveän satoisia. Perunat jäävät pienenlaisiksi ja niitä on vähemmän kuin peruslajikkeilla. Se  ei kuitenkaan haittaa, sillä useimpina vuosina perunaa tulee liikaa. Kun ei ole säilytystiloja, niin kaikki pitää syödä samantien.

Perunasatoa odotellen :)

Perhoskukka kokemuksia

Viime kesänä valitsin kasvimaan kukkapenkkiin perhosia houkuttavia kukkia. Sellainen rajoite minulla oli, että kukalla tuli olla suorakylvö mahdollista. Minulla ei esikasvatus oikein onnistu, joten parasta on, kun saa laittaa siemenet suoraan kasvimaahan.

Tiikerikaunosilmän siemenet sain kaupanpäällisiksi ja ne todella ihastuttivat. Kukinta on ihanan pirtsakka ja pitkään kestävä. Tänä kesenä maahan laitan vähän lyhyempää ja monivärisempää sorttia. Ainoana miinuksena on huono maljakkokestävyys. Nämä kukat ihastuttavat enemmän penkissä kuin maljakossa.

Maarianohdake kuulemma houkuttaa todella hyvin perhosia. Onhan perhosten hyvä laskeutua tälle kukalle. Se myös iti todella hyvin, niin että lopulta minulla oli sitä eri puolilla kasvimaata. Mutta, mutta... Katso nyt noita piikkejä! Ne ovat vielä terävämpiä kuin miltä näyttävät. Minulla on ohut iho, joten monesit minulla oli sormet verellä tämän kukan takia. Tämä kukka ei enää pääse minun kasvimaalle!

Pallerokiurunkukka on kuulemma myös hyvä perhosten houkuttelija. Sen kukinta-aika oli kuitenkin yllättävän lyhyt. Eikä vanhojen kukintojen poisto tuntunut lisäävän kukintaa. 

Tähän kukkaan ne muutamat perhoset hakeutui, jotka eksyivät kasvimaalle. Kokeilun lopputulos oli, ettei kasvimaallani ylipäätänsä ole hirveästi perhosia. Se on aavalla paikalla, joka taitaa olla perhosille liian tuulinen. Keskityn tänä kesänä enemmän kukkaloistoon ja kimalaisten houkuttamiseen.

Mauriinkiiltomalva oli myös uusi tuttavuus. Siinä muistaakseni kimalaiset pörräsi. Se iti hyvin, aloitti kukinnan aikaisin ja kukki pitkään. Tämä ei niinkään sovi maljakkoon, vaan on kasvimaan kaunistus.

Tässä kuvassa taustalla on tiikerikaunosilmää, mutta puheenaiheena on etualan veriapila. Se ei ole kummoisen näköinen, mutta siitä kimalaiset tykkäsi. Se kukki pitkään ja yllättäen kesti maljakossakin jonkin aikaa. Tarkoitus on tehdä yksi kokonainen apilapenkki, johon laitan puolet veriapilaa ja puolet persianapilaa. 

Kohti kukkivaa kesää! :)

Kasvimaan suunnitelma 2019

Kylläpä on pitkä aika kun olen viimeksi jotain tänne blogiin kirjoittanut. Kesällä oli kasvimaalla kiire ja syksyllä on ollut töissä kiire... ja on tämä vähän unohtunutkin. Nyt kevään tullessa on taas enemmän aiheita, mistä kirjoittaa. Jospa tästä päivityksestä tulisi taas rutiinia.

No, mutta olihan minulla jotain ihan asiaakin eli kasvimaasuunnitelma. Siemenet on ostettu, joten suunnilleen on tiedossa, mitä maahan laitetaan. Se mitä sieltä sitten nousee onkin jo toinen asia. Joka vuosi suunnitelmat muuttuu, kun jokin lajike ei idä oikein ollenkaan ja toinen lajike versoo liikaakin. Puutarhurilla riittää aina jännitettävää!

Suunnitelma on aika lailla sama kuin viime vuonna, mutta kasvupaikkoja on vain pyöräytetty yksi askel myötäpäivään. Joitakin uusia lajikkeita on taas tarkoitus kokeilla ja esim. persiljaa laitan vähemmän kun sitä tuli viime kesänä liikaakin. Seuraavassa sama suunnitelma valokuvin.

Kirjoittelen myöhemmin uusista lajikkeista ja siitä miten kesä meni kasvimaalla. Kesää odotellen!

Kasvimaan ensimmäiset kukkijat

Hektisen alkukesän jälkeen kasvimaalla alkaa olla jo leppoisempaa. Kaikenlaista kukintaa on jo nyt puutarhurin iloksi. Pääkukkaloisto on vasta tulossa, mutta kun tarkkaan katsoo, niin yllättävän paljon kukkaa löytyy jo tässä vaiheessa.

Härkäpavun kukinta on jo täydessä vauhdissa. Kukissa pörräsi ainakin ampiaisia ja kimalaisia. Jos vertaa viime vuoteen, niin ollaan kaksi viikkoa edellä. Tosin en laita aina kuvia heti nettiin, joten blogin avulla ei voi sanoa tarkkaa aikaa. Nämäkin kuvat ovat viime viikonlopulta.

Tänä vuonna laitoin vuokrapalstalle myös valmiita yrtti- ja kukkataimia. Valitsin juuri perhosia houkuttelivia lajikkeita. Yrttejä on laventeli ja rosmariini. Laventelin kukinta on jo vähän ohitse. Kukkisiko se uudestaan, jos katkaisen kukinnan jälkeen kukkavanat? Pitääpä kokeilla.

Tarkoitus oli kerää myös laventelia omaan yrttiteehen, mutta tästä yksilöstä se ei onnistu. Vasta kotona luin purkissa olleen lapun: Ei saa käyttää ruuaksi. Mikä pettymys...Tätä on kai niin ruiskuteltu myrkyillä, että suuhun sitä ei saa enää laittaa.

Laventelin seurassa on myös myskimalvaa, joka on minulle uusi tuttavuus. Se on kukkinut jo pidemmän aikaa kiitollisesti. Suunnittelin, että syksyllä kaivan nämä ylös ja otan talteen tulevaa kesää varten. Perhosia en ole näissä nähnyt, mutta eipä niitä muutenkaan ole näkynyt kasvimaalla.

Kesäkurpitsoissa oli kukat ollut jo jonkin aikaa ennenkuin sain aikaiseksi poistaa niiden päällä olleen harson. En tiedä oliko harson alle päässyt pölyttäjä vai ovatka nämä itsepölyttyviä, mutta jotain sutinaa oli harson alla tapahtunut ;) Kurpitsavauvat ovat jo kovaa vauhtia kasvamassa.

Kaikki kukinta ei ole niin haluttua...harson alla pinaatti oli alkanut jo kukkimaan. Osan jo korjasin pois. Saa nähdä laitanko lisää.

Löysin sipulipenkistä rikkaruohoista poikkeavia lehtiä ja edellisessä postauksessa luulin niitä krassiksi. No, kasvit kasvoivat lisää ja paljastui niiden todellinen luonne. Ne ovatkin tattaria. Samoilla paikoilla oli viime vuonna tattaripenkki ja siitä se on kylväytynyt. Taimia ei ole montaa ja olen antanut niiden olla. Tattari ei ole näyttävä, mutta läheltä huomaa sen kukinnan herkkyyden.

Omaa satoakin on jo tullut :) Tänä vuonna kokeilussa on 'Malaga Violet' retiisi. Kuori on tosiaan tumman violetti ja maku on todella kirpsakka. Ehkä omaan makuuni jopa liian...

Matka Pohjois-Pohjanmaalle

Kesäkuun alussa tein matkan Pohjois-Pohjanmaalle sukujuhliin. Juhlinnan ohessa kerkesin katselemaan ympärillekin. Tosin kovin pitkään ei kestänyt paikoillaan seisoskella - sen verran oli iniseviä ystäviä liikenteessä.

Kyllä maisema on erilainen kuin etelässä. Jotenkin tuntui että hengittäminen oli helpompaa. Onkohan tutkittu suomaaston parantavaa vaikutusta? 

Tottakai eväät oli alueen mukaan. Kunnon ohrarieskaa ei etelästä löydykään, kun alueella se on taas osa ruokakauppojen normaali valikoimaa. Ohrarieska ja graavikala tai kuten alueella sitä kutsutaan suolakala ovat mitä mainioin yhdistelmä.

Ilta-aurinko toi esiin tupasvillojen valkoiset tupsut. Auringostakin huomasi, että pohjoisempana ollaan. Kyllä oli pidempään valoisaa.

Hillojen kukinta oli silloin juuri käynnissä. Osalla se oli jo ohikin. Saa nähdä minkälainen hillasato on tulossa. Oli vähän kylmiä päiviä ja ne varmasti vaikuttavat pölyttäjiin.

Vielä takaisin jokinäkymään. Oman kotipaikan vieressä ei ole vettä, joten vesinäkymä aina pysäyttään. Tässä on jo ilta. Tuuli on seestynyt ja aurinko paistaa kauniisti viistosti. Sen verran oli vilakkaa matkalla, että uimassa en kuitenkaan käynyt. Ehkä sitten seuraavalla kerralla :)

Kasvuun lähtöjä kasvimaalla

Kovin on ollut kuivaa. Toukokuun helle on ihanasti hellinyt meitä, mutta huonona puolena on ollut kova kuivuus. Vihdoin kun tuli sadekuuro, niin se oli niin mitätön, että sademittari oli tyhjää täynnä...

Vuokrakasvimaa oli niin kynnetty, että se tuntui koostuvan lähinnä viiden sentin läpimittaisista kovista savimöykyistä. Niitä ei saanut ilveelläkään hajoamaan. Vähän mietin, miten pienet porkkanan siemenet sellaisessa maassa itävät. Vielä kun oli kuivaakin, niin jo välillä tuli mieleen tuleeko kasvatuspuuhista mitään.

No, sipulin uskoi ainakin pärjäävän. Yllätykseksi sipulipenkistä nousi myös krassia...tai sitä minä uskon tuon edessä olevan taimen olevan. Suunnilleen samoille paikoille kylvin viime vuonna krassia, mutta se ei itänyt ollenkaan. Nyt sitä löytyy sitten muutamia sipulipenkeistä. Näköjään se sellainen lajike, joka tarvitsee kylmäkäsittelyn ;)

Joku käy aina kylvämässä retiisini liian tiheään! ;) Siinä sitten harventaessa meni moni siemen haaskuuseen, mutta ehkä parempi että on liikaa kuin liian vähän.

Perunakin oli jo noussut pintaan. Kasvimaalta löytyy monta muutakin hyvin itänyttä kasvilajia. Maaperä ja kuivuus saivat minut epäilemään, mutta loppujen lopuksi tilanne on aika hyvä. Vesipisteen takia maata on voinut kastella hyvin. Veden saanti on ollut vain viljelin viitseliäisyydestä kiinni. Helle on taannut lämpöä kasveille. Kasveillä on ollut oikeastaan aika hyvät itämisolosuhteet. On ollut kosteutta ja lämpöä - mikäs siinä on kasvaessa :)

Millä mallilla on sinun kasvimaasi?