Kesä purkissa

Kevät tuntui tulevan jo kovaa vauhtia, mutta tänään heräsin lumisateeseen. Välillä tuli räntää, sitten vettä ja taas räntää... Taitaa vielä kylmiä ilmoja puhallella. Vielä saa puutarhaihminen odotella.

Onneksi kesän satoa voi säilöä purkkiin. Sellaista kun käyttää, niin kesän muisto palaa mieleen. Ja osa tarjoaa myös silmänruokaa ja jopa väriä talven keskelle.

Ruiskukka on säilyttänyt värinsä yllättävän hyvin, vaikka se on kirkkaassa purkissa. Olen kyllä yrittänyt laittaa sen aina muiden värikkäiden purkkien taakse, jotta valo ei pääse sitä turmelemaan. Näillä voisi koristella kakkujakin, jos vain muistaisi nämä kukkaset kun sellainen hetki tulee kohdalle. 

Puna-apila on minulla jo klassikko teeaines. Nämä olivat niitä ensimmäisiä hortoja joita keräsin. Puna-apila on mieto, joten sitä voi käyttää huoletta ja se on vielä kauniskin. Sitä on myös helposti saatavilla. Kunhan vain löytää kukkivan niityn, niin luultavasti löytää puna-apilaakin.

Pieniin sinisiin purkkeihin olen laittanut kamomillaa ja kehäkukan terälehteä. Kumpaakin tulee yleensä pienet määrät, joten pienet purkit riittää. Nämä pienet Iittalan siniset lasipurkit katosivat kaupoista jossain välissä. Harmitti, kun en hoksannut ostaa niitä useampia. Teeainesten säilöntää nämä purkit ovat oivallisia.

Perinteistä säilykettä edustaa tässä krassikaprikset. Tein niitä viime syksynä jo toista kertaa. Hauskaa, että krassistakin saa ruokaa. Käytän näitä keitettyjen munien kanssa, antavat mukavan piristyksen munien muuten niin tunkkaiseen makuun. Näitä oli myös tarjolla kekrinä. Suupaloina tarjosin munanpuolikkaita, jotka oli koristeltu majoneesilla ja krassikapriksilla. 

Aina kun avaan jääkaapin, osuu silmiini krassikaprikset. Hennot yrtit ja krassit ovat kauniisti pienessä purkissa. Sydämessä läikähtää ja mieli palaa kesän kasvimaalle. Josko sinne taas kohta pääsisi :)

Aurinkoisella säällä, järven jäällä

Aurinkoinen talvisää houkutteli minut suksien kanssa järven jäälle. Hiihto-olosuhteet eivät olleet parhaan mahdolliset, kun lunta oli niukalti jään päällä. Sauva ei oikein saanut otetta alustaan. Parhaiten olisi päässyt luistelemalla, mutta minulta ei se oikein onnistu. Taitaa olla tekniikassa puutteita. Niin sitten työntelin ja lipsuttelin eteenpäin. Yllättävän pitkälle niinkin pääsee :)

Jäällä ei ollut virallisia latuja, vaan vain edellisten hiihtäjien jättämiä jälkiä. Osa laduista oli jäässä ja parhaiten suksi kulki  koskemattomassa lumessa.

En ole tällä järvellä soudellut ja sen rantamökit on jäänyt näkemättä. Nyt tiirailin niitä kiinnostuneena jäältä käsin. Kovin on monenlaista tönöä rantaan rakennettu. Soutuveneet odottivat rannalla kevättä.

En sentään kiertänyt järveä täysin ympäri, mutta laidasta laitaan latuni kulki. Onneksi oli eväät mukana, sillä sen verran pitkä reissu siitä tuli. Yllättävästi aina jaksaa taas paremmin kun saa vähän juomaa ja leipäpalaa suuhunsa. 

Järvellä lennätettiin myös tällaista varjoa. Aluksi näin, kun varjon vetämänä liidettiin lumilaudalla jään päällä. Yllä olevassa kuvakollaasissa ollaan paikoillaan ja varjoa käytetään kuin isoa leijaa. 

Saaren rannassa kivet ovat jo lämmittäneet lumen pois ympäriltään. Aurinko alkaa jo itselläkin tuntua poskella lämpöisenä. Niin se vain auringon voima kasvaa ja ihanasti on päiväkin jo pidentynyt. Aurinkoa kohti! :)

Kasvimaasuunnitelma 2017

Jonkin aikaa sitten pyörin yöllä sängyssä, kun uni ei tullut silmään. Aloin sitten suunnittelemaan tulevan kesän kasvimaata. Ajatuksena, että mukavia ajatellessa unikin tulisi. No, sain kyllä koko kasvimaan suunniteltua ennenkuin pääsin uneen, mutta olipa suunnitelma sitten valmis. Päivällä piti vain kaivella muistinlokeroita, jotta sai suunnitelman vielä piirrettyä.

En nyt tähän rustannut lajikenimiä, kun tila on rajallinen. Nekin olisivat ainakin itselle myöhemmin tarpeen. Monesti kyllä riittää tyhjien siemenpussien säilytys syksyyn, niin sitten voi ainakin blogiin raportoida mitkä lajikkeet onnistuivat ja mitkä eivät. 

Uutuutena ovat kyssäkaali, unikko ja kaura. Saa nähdä miten kauran kasvatus onnistuu. Talvella menee  monta kauralyhdettä, jotka ovat aika tyyriitä. Tässä on siis taloudellinen motiivi ;) Palstalla pyörii fasaaneja, joten toivottavasti siemenet eivät mene niiden suihin. Tavallisen kauran sekaan laitan mustakauraa, joka on maatiaislajike. 

Oikealla alakulmassa on penkki erikoiskasveille. Viime keväänä löysin läheisen rautakaupan taimimyymälästä, vaikka mitä erikoisuuksia mm. fenkolia. Kaikellaista erikoista on hauska kokeilla, vaikka niistä ei kunnon satoa saisikaan. Siinä riittää puutarhurilla ihmettelemistä ja sitten pitää etsiä lisätietoja ja niin sitä on taas hiukan viisaampi. :)

Sitten vielä sama suunnitelma valokuvin. Sipuli-porkkanapenkkiä jouduin kuvittamaan myös ruokakuvin. Sipuleita en ole kuvannut lainkaan ja porkkanoitakin aika vähän. Eipä tullut viime kesänä kuvattua edes kesäkynteliä, vaikka siinä on hempeän vaaleanpunainen kukinto. Pitääpä tulevana kesänä kuvata tämän sektorin kasveja, vaikka ne eivät niin kuvauksellisia olekaan. 

Tässä oli siis suunnitelma, joko toivottavasti toteutuu suurimmaksi osaksi. 2015 kesällä pensaspapu ei meinannut millään itää, kun oli niin kylmä alkukesä. Muistaakseni kylvin sen kolmeen kertaan. Viime kesänä halla vei maissit, kun en ollut peitellyt niitä. Eli toivoa sopii, että edes osa kasveista menestyy...