Kevään merkit

Olen lukenut tämän kevään aikaisista puutarhankasveista monista blogeista kuten: Vaalean vihreää, Suvikumpu ja Rikkaruohoelämää. Olen ihastellut heidän puutarhansa varhaisia kasveja. Kylläpä ne ovat aikaisessa! No, vihdoin menin katsomaan omaa perennapenkkiä ja siellähän oltiin myös jo noustu pintaan.

Tulppaania oli noussut jo aurinkoisessa penkissä pinnalle. Tässä on kuvassa tulppaani, jolla on kauniit raidalliset lehdet.

 

Kultatyräkkikin on jo kasvuvauhdissa. Yleensä on juuri ensimmäisten keväällä kasvuun lähtijöiden joukossa. Sillä on kiire, sillä se kukkii jo alkukesästä.

Kylläpä lyhtykoisosta on tullut otettua kuvia: maaliskuussa lumen kera, marraskuussa sisustuselementtinä ja huhtikuussa narsissin vieressä. Eipä tuo ole kovin montaa kertaa, mutta mitään muuta en  ole talven ja kevään aikana kuvannut yhtä usein. Lyhtykoiso on vähän hankala ja mitätän kesällä, mutta sen värikkäät ja kauniit lyhdyt korvaavat sen puutteet. Se on parhaimmillaan silloin, kun muualla puutarhassa on vähän kuvattavaa. Oikea bloggaajan unelma!

Lopuksi kaksi kuvaa lenkkipolulta. Länteen viettävän hiekkaharjun sivu oli jo aivan lumeton. Ensimmäisessä kuvassa kuusen takaa pilkottaa jotain vaaleaa, mutta sekin on vain katon aaltopeltiä. Paikoin lenkkipolku oli yhtä jäärataa, mutta nämä taisivat olla varjopaikkoja. Suurin osa poluista oli puiden siimeksessäkin sulana. Taitaa luvattu lumimyräkkä olla vain hetkellinen takapakki kevään etenemisessä. Aurinkokin jo niin paistaa!

Puiden siluetteja

Onpa keväistä! Ihan on huhtikuinen ilma, vaikka kalenteri on vasta helmikuussa. Lumeton maa ei ole kovin kuvauksellinen, mutta puiden oksistot näkyvät nyt selkeästi. Ei ole lunta ja jäätä peittämässä oksia. Katselinkin sitten yläilmoihin.

Haapa

Riippakoivu

Haavassa on mielestäni kauniit oksat. Ne eivät ole aivan suorat, vaan hiukan aaltoilevat. Raudus- eli riippakoivun oksisto on helposti tunnistettavissa näin lehdettömään aikaan.

Lehtikuusi

Tammi

Lehtikuusi ei ole kovin kaunis talviaikaan. Sitä ei mielestäni kannnata istuttaa pihan paraatipaikalle. Sillä on kuitenkin kaunis heleän vihreä kevätväritys ja syksyllä siinä on kauniin keltainen ruska. Tammea kuvasin alempaa kuin muita, sillä siinä poikkeavaa on alaoksien pituus ja horisontaalisuus. Tässäkin alaoksat ovat melkein 90 asteen kulmassa suhteessa runkoon. Tammella on niin kovaa puuainesta, että se voi kasvattaa oksansa näin leveästi.

Marjakuppini oli pesussa, joten laitoin vadelma-annokseni poikkeuksellisesti lasiin. Siinä vasta huomasin, kuinka kauniita ne ovatkaan. Kyllä on kannattanut kesällä laittaa kotimaisia vadelmia pakkaseen!

Lopuksi vielä helmikuun kuvista kollaasi. Kovin on lumisen näköinen, vaikka olihan sitä luntakin jossain vaiheessa. Ainakin tuo kuva talviosta paljastaa lumen paksuuden.

Lyhtykukka koristeena

Lyhtykukka eli lyhtykoiso on raivostuttava perenna. Sillä ei tunnu olevan minkäänlaista selkärankaa, vaan se lamoaa pitkin nurmikkoa. Se on myös niin innokas leviämään, että siitä on jo vaikea päästä eroon. Se ei ole edes kummoisen näköinen suurimman osan kesää. Loppusyksyllä selviää, miksi sitä kannattaa sietää. Lyhtykukalla on nimensä mukaisesti lyhdyt, jotka käsitykseni mukaan ovat sen marjojen verholehdet.

Lyhtykukka

Lyhdyt on helppo kuivattaa ja niistä saa kauniita sisustuselementtejä. Väri säilyy niissä hyvin. Värinsä puolesta ne sopisivat hyvin Halloween-aikaan.

Lyhtyjen asettelussa vain mielikuvitus on rajana.

Ensimmäinen kukkija

Nopeasti perennapenkeissä alkaa näkyä elon merkkejä. Lumi on hädin tuskin kerennyt sulaa, kun penkissä jo vihertää. Ensimmäinen kukkijakin on jo bongattu. Hajamielinen blogin pitäjä ei kylläkään muista enää kukkijan tarkkaa nimeä. Aivan tavallinen krookus se ei ollut, vaan jokin sahrami. Informatiivisen sahrami-sivun tietojen perusteella veikkaisin ankaransahramia.

Aikainen sahrami

Perennapenkkeihin jää aina edellisen syksyn lehtiä. Narsissit ja tulppaanit sitten puskevat niistä läpi, kun innoissaa työntyvät valoon. Revin sitten lehtiä irti, kun tuntuu että tulppaanin lehdet ovat jääneet pinteeseen. Alla olevassa kuvassa narsissi on puskenut läpi lyhtykoison "lyhdystä", jossa on vielä marjakin jäljellä. Aika kaunis luonnon oma sommitelma!

Narsissi ja lyhtykoison "lyhty"