31.7.2012

Kesämatkan puutarhasilmäys

Moni puutarhablogin pitäjä on kertonut kesän aikana myös puutarhamatkoistaan. Kotimaassa havaintoja ovat tehneet mm. vaaleanvihreä ja kanatarha blogit ja Maria on käynyt Lontoossa asti. Poikkesin kesämatkalla Mikkelin Kenkäveroon ja nuohosin heidän näytepuutarhan, joka koostui lähinnä yrttikasveista ja kukista. Pinta-alaltaan puutarha ei ollut suuri, mutta kaikki oli kauniisti laitettu. Kiitosta saivat erityisesti nimikyltit, jotka auttoivat tunnistamisessa.







Raunioyrtti muistaakseni...

Erityisesti nimikyltti auttoi rohtoraunioyrtin tunnistamisessa. En ollut aivan varma muistinko kasvin nimen oikein, mutta luontoportin informatiivinen sivu vahvisti asian. Olen suunnitellut rohtoraunioyrtin hankintaa, sillä siitä saa ravinnepitoista lannoitetta. Kenkäverossa näkemäni puska oli kuitenkin pari metriä korkea. Kasvi ei ole mikään pikkuinen ja sen sijoittaminen pienelle kasvimaalle olisi hieman hankalaa. Enpä ole kyllä törmännyt kasvin taimiinkaan, joten ongelma on aika akateeminen. Taidan tyytyä nokkosveteen.

15.7.2012

Kamomilla ja olkikate


Kamomillani alkaa olla valmis ensimmäiseen sadonkorjuuseen, Palstalta päivää! blogissa on se ehditty jo tehdä. Tänä vuonna en kerää siemeniä, joten voin poimia kaikki kukat jo heti avautuneina. Minulla oli aikaisemmin vaikeuksia kasvattaa kamomillaa, mutta sitten keksin muutaman jipon. Ensinnäkin kasvimaan maalaji on aivan liian raskasta kamomillalle. Kasvatankin sitä pienessä puukehikossa, jossa on kevyttä ostomultaa. Toiseksi laitan kamomillan siementen päälle muovin. Siemenet on kylvettävä pintaan, mutta ne eivät saisi kuivua. Kovasti kastelemalla saa siemenet liikkeelle, kun taas muovi pitää kosteuden ja siemenet paikallaan.


Alkukesän muoviviritelmän alla kamomilla on itänyt hyvin.
 


Satovalmis kamomilla heinäkuussa.




Etanat ovat tehneet tuhojaan kasvimaallani, kuten edellisessä postauksessa kävi ilmi. Ainakin näin epäilen. Tuhot ovat tapahtuneet harson alla, joten lintu se ei voi olla. Pensaspavuilta olen nyppinyt etanoita pois. Kumma kyllä salaatti on saanut olla rauhassa, mutta muutama kasvi ei ole noussut ollenkaan. Tai luulin, että ruiskukka ei ole noussut kunnes katsoin riviä tarkkaan. Kylvörivissä näkyi pieniä hentoja varsia, joiden lehdet oli järsitty pois. Hyvin oli näköjään maittanut. Rautakaupassa hiplasin jo etanantorjuntageeliä. Pitäisi olla täysin luonnonmukainen, mutta jätin kuitenkin ostamatta. Kanatarhassa etanoihin on myös kyllästytty ja otettu torjuntarakeet käyttöön. Ajattelin vielä pärjääväni. Osa kasveista kukoistaa ja osa on hävinnyt parempiin suihin. Onneksi ravinnonsaanti ei ole kasvimaasta kiinni. Ainoa torjuntakeinoni on tällä hetkellä ostamani olkikate. Kuvittelisin, että etanat eivät pidä siitä. Sateiden jälkeen täytyy varmaan laittaa lisää ainakin pensaspavuille, jotka näyttävät maistuvan.

5.7.2012

Kesäkurpitsan viljely epäonnistui

Esikasvatin kesäkurpitsan liian aikaisin ja jouduin laittamaan taimet maahan, kun oli vielä kylmää. Eihän siitä hyvää seurannut, kuten jo aikaisemmin blogissa kerroin. Joku kävi kärsivät taimet syömässä. Optimistina laitoin uutta taimea tulemaan. Nekin hävisivät parempiin suihin. Taitaa tosiaan olla etanoita ja kotiloita, kuten Hesari uutisoi. Yksi kurpitsan taimi minulla vielä on, vaikka on sitäkin järsitty. Laitoin sen kompostin päälle ja siinä se on paremmin pärjännyt kuin avomaalla olleet sisaruksensa. Ehkä komposti tuottaa hiukan lämpöä. Varsinkin kun ennen istutusta kaadoin kompostiin kuumaa vettä, jotta saisin sen käynnistymään.

Ainoa elossa säilynyt kesäkurpitsa

On tuo ainoa kesäkurpitsa aika onnettoman näköinen. Toivottavasti pysyy hengissä ja tuottaisi hiukan satoa. Keväällä pelkäsin, että hukun kesäkurpitsaan. No, sitä ongelmaa tuskin tulee. Onneksi on monivuotisia yrttejä, jotka rehottavat ja kukkivat. Niin ei ole kasvimaalla aivan onnettoman näköistä.


Sitruunatimjamia ja timjamia