24.5.2015

Valkovuokkomeri

Kävin viime viikolla Maarianhaminassa. Kiireiden (mm. kylvämisen) takia en ole ehtinyt siitä postata aikaisemmin. Lyhyen matkan aikana vierailin kahdessa luonnonpuistossa, joissa lehtoniityt olivat komeimmillaan.


Ensimmäinen luonnonpuisto on Ramsholmen, joka sijaitsee Maarianhaminasta länteen. Pyörällä sinne meni noin puoli tuntia. Päivä oli pilvinen, joten kuvien taivas on hailakka. (Kuvista tuli omituisen pitkulaisia, kun otin ne uudella kameralla, jonka asetuksiin en ollut vielä tutustunut.)


Valkovuokkojen lisäksi siellä oli muun muassa kevätesikkoa ja seljakämmekkää, jota tavataankin lähinnä vain Ahvenanmaalla ja Houtskarissa. Kukka on huijari, joka houkuttelee mehiläisiä, mutta ei tarjoa mettä eikä siitepölyäkään. Mehiläisparat...


Sitten itse asiaan eli valkovuokkomereen. Tämä kuva ainakin osoittaa, että kuvailu ei ole liioittelua. Lehtoniitty on kukkeimmillaan keväällä, kun pähkinäpensaisiin ei ole vielä tullut lehtiä. Alue kuulemma niitetään, joten kukkaloisto kaipaa hoitoa. Sanoisin, että se on sen arvoista.


Ramsholmen nimi tulee karhunlaukan ruotsinkielisestä nimestä. Vierailuni aikaan se ei vielä ollut kukassa, mutta linkkiä seuraamalla näkee sen vaatimattoman kukan. Niemi on saanut ihan syystä nimensä, sillä paikoin sitä oli todella runsaasti.


Toisena, aurinkoisempana päivänä kävin Nåtön luontopolulla. Se on taas etelään Maarianhaminasta. Pyöräillen noin puolen tunnin päässä. Reitti on kauniinpi kuin Ramsholmeniin vievä, sillä tie kulkee kapealla kannaksella merenlahtien välissä. Yllä kuva reitin varrelta.

Sielläkin näki valkovuokkomeren ja alueella oli myös opastauluja. Ne olivat kylläkin vain ruotsiksi, mutta kyllä niistä jotakin ymmärsi. Tällainen opastaulu hiukan hirvitti...

Nåtössä maisema oli monipuolisempaa. Lehtoniityn lisäksi oli myös kuvan mukaista kuivaa ketoa, jossa seljakämmekät näyttivät viihtyvän. Jos haluaa erityisesti nähdä seljakämmäkän, niin suosittelisin käyntiä juuri Nåtössä, jossa sitä oli laajana esiintymänä.


Ramsholmeniin verrattuna Nåtö oli myös märempi. Sateen jälkeen osa poluista oli ihan vetisiä ja siellä oli tällainen kaunis pieni lamparekin.

Ahvenanmaalla on lukuisia luontopolkuja, joista ainakin näitä kahta suosittelen. Kumpikin on aika pieniä, mutta ne ovat lähellä Maarianhaminaa ja siten helposti yhdistettävissä lyhyeenkin matkaan.

4.5.2015

Kevättä kasvitieteellisessä puutarhassa

Kävin pienellä kierroksella Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Lähdin katselemaan narsisseja ja tulppaaneja, mutta niiden sijaan näin monia muita kasveja.


Puissa ei ole vielä lehtiä ja jalojen lehtipuiden kauniit siluetit näkyy vielä selvästi.


 Keltaisena kukkiva pensas ja punertava koristepuu värittivät kauniisti tätä maisemaa. Puutarhassa kasveille oli nimikyltit, mutta niitä ei ollut kaikkialla.


Joitakin yksittäisiä havaintoja. Puutarhassa näin ainakin kaksi magnoliaa. Ihania kukkivia pensaita, jotka toisaalta ovat oudon näköisiä, kun niissä ei ole vielä lehtiä. Ylärivin oudon keltaisen kukan bongasin kosteasta ojasta. Niille en nähnyt nimikylttiä. Kuolanpionin nimikyltti oli sen sijaan hyvin näkösillä. Kuolanpionti näytti olevan pian valmiina kukkimaan.


 Lammen ympärille oli rakennettu ihastuttava miljöö.


Valkovuokkoja oli metsänpohjassa vaikka kuinka paljon, mutta hyvää kuvaa oli vaikea saada. Lämpimässä rinteessä ne olivat kuitenkin kuvauksellisesti ryhmittyneet : )


Viimeisenä alppiruusu, jolla oli kukinta jo täysillä päällä. Kylläpä se on jo kesäisen näköinen!