Mäkimeiramin mesi houkuttaa

Mäkimeirami eli oregano kukkii yrttitarhassa ja houkuttaa monenlaista siivekästä. Sen mesi taitaa olla aika hyvää!

Luulin kuvan perhosta kaaliperhoseksi, mutta eläinkirjan mukaan naurisperhonen on aika samanlainen. Jälkikäteen lajimääritystä on vaikea tehdä, kun kuvassa siivet on supussa. No, tällainen tuli myös nopeasti mesiaterialle. Pian piti taas kisailla lajikumppanin kanssa. Aika rispaantuneet siivet...

Enemmän mäkimeiramissa näkyi kimalaisia. Tosin uutisissa kerrottiin tämän kesän olevan huono perhosvuosi. Ehkä perhosia on vain vähemmän liikkeellä. Kimalaisilla ei ollut aikaa poseerata, kovin kiire näytti olevan.

Ja taas oli kuvaaja liian myöhässä ja sai vain peräpäästä kuvan ;) Karvoitus ja siiven mosaiikkimaisuus näkyy kuitenkin hyvin tässä kuvassa.

 

Kävin katsomassa kesäkurpitsaa tiistaina ja poimin kaksi söpöä kurpitsaa. Tein niistä kesän ensimmäiset marinoidut kesäkurpitsat. Lauantaina puskassa oli jo tämmöinen jötikkä! Missä välissä se oli noin isoksi kasvanut? Se ja muutama sen kaveri pääsivät kesäkurpitsagratiiniin. 

Kesäkurpitsani ei ole kovin kuvauksellinen, kun kasvatan sitä kompostikukkulalla, joka on päällystetty mustalla muovilla. Komposti koostuu oksasilpusta, edellisvuoden lehdistä ja kanankakasta. Lisään vielä niille tomaattilannoitettakin. Tällaisella kukkulalla ovat ainakin minun  kesäkurpitsat viihtyneet.

 

Lopuksi vielä Borlotti-pavun kukka. Ihanan hentoisen vaaleanpunainen! Papu on selvästi Primel-lajiketta korkeampi ja minun tukikepeistä tahtoo loppua pituus. Satoa saa odotella vielä jonkin aikaa.

 

Palsternakat talteen

Tässä taas jälkikäteen raportoin kasvimaan kuulumisia. Sää kääntyi kylmäksi, eikä ole siitä mielestäni lämmennyt. On ollut lämpöasteita, mutta tuulessa on jo talven purevuutta ja teillä on ollut yllättävän paljon jäätä. Lehtikompostin teko jäi minulla kesken. Tänä viikonloppuna kokeilen, jos se vielä onnistuu. Ehkä se homma pitää jättää keväääseen.

Juuri kerkesin nostamaan palsternakat maasta ennen pakkasia. Suunnittelin esikeittoa niille ja valituille paloille pakastusta. Kirja neuvoi esikeittämään 7-10 minuuttia. Mietin, että on aika pitkä aika pehmeä maltoiselle palsternakalle. Tein kuitenkin kuten kirja käski. Ei olisi kannattanut. Esikeittoaika oli aivan liian pitkä ja palat hajosivat. No, kaikki palat meni sitten päivän vuokaan. 

Tällainen palsternakan mötikkä oli kasvanut huomaamatta maan alla

Palsternakka oli kasvanut aika hyvin. Muutama oli kyllä todella monihaarakas, joten jotain ongelmia muutamilla oli ollut. Kasvimaani kaltaisesta savimaasta palsternakka kuulemma tykkää (ainakin siemenluettelon mukaan), joten se on oikein oiva vaihtoehto. Laitoin sitä keväällä enemmänkin, mutta maatiaissiemenet eivät itäneet. Pitäisiköhän maatiaislajikkeet laittaa jo syksyllä maahan? Näin ne saisivat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Pitääpä lisätä vinkkilistaan, että keväällä ostaa palsternakan siemenet kahdelle kesällä. Sitten voi sykyllä 2013 laittaa maatiaispalsternakkaa maahan.