Kesäkuvista "maalauksia"

Viime kuussa julkaisin yhdessä postauksessa viimeisenä kuvan, joka oli pahasti tärähtänyt. Luulen, että se oli vahingossa syntynyt. Minun ja monen sitä kommentoineen mukaan se on kuitenkin yllättävän hyvä. Se ei ole todellakaan tarkka, mutta epämääräisyydessään se on jo maalauksellinen. Siitä muistinkin Photoscapen "maalaustoiminnot", joilla voi muokata valokuvaa. Innostuneena lähdin niitä kokeilemaan kesän valokuviin.

Punainen auringonkukka osoittautui oivaksi kohteeksi "öljyvärityölle". Ohjelmassa voi valita siveltimen paksuudenkin, mutta tässä kuvassa ei mielestäni kannattanut valita paksuinta jälkeä. Kukan keskellä olevasta kimalaisesta tulee muuten epämääräinen läntti.

 

Puugrafiikka on lähellä sydäntäni, mutta Photoscapen muunnin ei tyydyttänyt minua. Tämä auringonkukka kuva oli paras. Kuten käsintehdyssä puugrafiikassakin niin yksinkertainen malli oli paras.

Vesiväriteokseksi muutettu kasvimaanäkymä on itse asiassa parempi kuin alkuperäinen valokuva. Tässä kuvassa on mielestäni tärkeintä yleisnäkymä eikä yksityiskohdat, jotka näkyvät kristallinkirkkaana valokuvassa. "Vesiväritoiminto" taas yhtenäistää näkymää.

Ja taas auringonkukkia :) Lukuisia kesän kuvia ajoin näiden "maalaustoimintojen" läpi ja auringonkukat osoittautuivat usein parhaiksi kohteiksi. Tässä yllä on "akvarellimaalaus" kukkapenkistä. Minulla tuli tästä mieleen ruotsalaisen taidemaalari Carl Larsson ja hänen teoksensa. 

Mikä "maalaus" on sinun mielestä paras? :)

 

Vihdoin ensilumi

No, nyt tuli tännekin lunta! Ei sitä ole kuin hentoinen kerros nurmikon päällä, mutta kummasti muutti maisemaa. Lumesta innostuneena ryntäsin aamulla heti pihalle kameran kanssa.

Varjolilja lumihuputuksella on minun blogini talviklassikko ;) Varjoliljan siemenkota on vain mielestäni todella kaunis talventörröttäjä, joten sitä tulee kuvattua.

Naapurin puuhun oli jäänyt muutama omena. Eivät ole näköjään maistuneet linnuillekaan. Kesällä tuntuu, että linnut käyvät nokkimassa luumuja. Ovatkohan nämä omenat niille liian kovia?

Tämän koristepensaan (nimi pääsi juuri unohtumaan) kukat korostuvat pienellä lumikerroksella. Maa näyttää hyvinkin valkoiselta epätarkkana...

Pimeällä sitten muutos on luultavasti suurin. Auringon laskiessa ei tule säkkipimeys, vaan toivottavasti pieni hämärä. Viikolle on jo luvattu plusasteita, joten pitää nauttia valkoisesta maisemasta kun vielä voi.

Valkoisia hetkiä lukijoillekin! :)

 

Harmaa marraskuu haastaa kuvaajan

Pari päivää sitten ajattelin, että pääsen kuvaamaan ensilunta. Turha toivo - sääennustuksessa lumihiutaleet vaihtuivat vesipisaroihin. Niinpä oli sitten tyytyminen marraskuun harmauteen.

Otin kuvia kännykällä ja se edelleen vaikeutti kuvaamista. Tämä yllä oleva peltonäkymä näytti kännykän näytöllä epäonnistuneelta, aivan liian pimeältä. Tietokoneen näytöllä totuus paljastui. Kuva oli hieman epätarkka, mutta se ei haitannut tässä maalauksellisessa kuvassa. Värit ovat mielestäni kauniin levolliset.

Laajojen näkymien sijaan oli helppo löytää kauniita yksityiskohtia kuvattavaksi. Kuten tässä nauhuksen siemenet.

Kurtturuusuaidanteesta löytyi jopa vähän väriä. Tuo valkoinen pilkutus taitaa olla hometta, mutta onhan se kauniin näköistäkin.

Tässä on yksi puu, joka kesällä jää minulla huomiotta, mutta talvella kiinnostaa. Puukirjan mukaan kyseessä on saarni, jonka siemenet kuulemma leviävät vasta talvella. Maistuu punatulkuille :)

Hmm... Niin, sitä yrittää tarkkaan ottaa kuvia ja sitten niiden joukosta löytyy tällainen. Selvästi epäonnistunut, mutta siitä huolimatta mielenkiintoinen. Ihan kuin moderni taulu. Toisaalta hyvin kuvastaa marraskuuta. Paljon ruskeaa maata, hiukan sinistä taivasta ja taivaanrannassa kajastaa päivän viimeiset valonsäteet.

Harmaa pääsiäinen

Kovin on harmaata. Ei sentään sada, mutta kaukana ei ole sekään. Toisaalta itsellä on vähän sisäisesti samanlainen olo. Olen jotenkin väsynyt. Narsissit ovat kuitenkin iloisen pirteitä.

 

Ulkona luonto odottaa lämpöä. Lumikellot ovat uskaltautuneet kukkimaan, mutta muut sipulikukat vielä odottavat parempia ilmoja.

Kännykkäkameralla on muuten yllättävän vaikea kuvata lumikelloja. Niiden puhtaan valkeat kukinnot tahtovat sotkea kameran valonsäädön. Tässäkin kuvassa tuntuu, kuin nuo kukinnot hohkaisisivat sisäistä valoa. Pilvinen sää taas tekee kuvasta tylsän lattean. Seuraavan kuvan olen ottanut jo pari viikkoa sitten. Silloin kun oli lämmintä ja aurinkoista. 

------  HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! ------