24.2.2017

"... kuin turkin hihasta"



Keskiviikko-iltana kun tarvoimme tuiskussa ja tuiveessa, niin tuttava lausahti, että lunta tulee kuin turkin hihasta. Olin hieman hämmentynyt, kun en ymmärtänyt sanonnan merkitystä ja toisaalta mielenkiintoni heräsi.

Kotoni sitten etsin sanonnasta tietoa ja löysin jonkinlaisen selityksen. Se näköjään tarkoittaa, että jotain on todella paljon. Sen arveltiin juontuneen siitä ilmiöstä, kun turkki otetaan kesäsäilytyksestä ja   siitä varisee koit yms. pois.


Lunta tosiaan tuli kuin turkin hihasta. Poskiparkoihin lumi oikein hakkasi eikä huppukaan suojannut niitä. Lumi tuiskusi niin pyörteellä ettei kulkija tiennyt miten päin olisi.


Lunta tuli auraajille liian nopeasti ja liian paljon. Kulkija sai nostella jalkojansa, jotta pääsi eteenpäin. Talvi tarjosi kävelijöille ilmaisen salitreenin :) Tässä kuvassa on muuten todella hieno flare, joka suomeksi on... ?

Lunta tuli sitten vihdoin ja viimein tänä talvena. Saisikohan ne kohta ladutkin kuntoon?

14.2.2017

Ystävänpäivänä: kakkua ja kortteja

Ystävänpäivän kunniaksi tein amerikkalaisen mustikka-juustokakun. Toista reseptiä etsiessä se sattui kohdalle ja se vaikutti ihan hyvältä.


Eihän siitä mikään kaunokainen tullut, muttta onneksi maku palkitsi. Minulla on yksi hyvä perusjuustokakkuohje, mutta tämä poikkesi siitä. Sen takia sitä olikin mukava kokeilla. Tähän kakkuun tuli mascarponea ja se kyllä tuntui maun pyöreytenä.


Jos käytte alussa olleen linkin kautta katsomassa reseptiä, niin siinä mukana näkee myös kauniimman version tästä kakusta. Tästä minun versiostani tuli hieman rujo, mutta siihen taisi osaltaan vaikuttaa pakastemustikoiden käyttö. Tuoreilla marjoilla ulkonäkö olisi varmaan kauniinmpi.


Olipa mukava, että ystävänpäiväkortteja vielä lähetellään. Minä tykkään laittaa ihmisille kortteja, mutta kovin tuntuu tämä perinne hiipuvan. 


+++++  HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE BLOGIYSTÄVILLE :)  +++

5.2.2017

Viime kevään kartanomatka - Brinkhall

Tammikuun alussa muistelin viime kesää ja tulin siinä maininneeksi, että kävin tuolloin Brinkhallin kartanossa. Siinä yhteydessä ei ollut tilaa käydä läpi koko vierailua, mutta nyt palaan tähän matkaan tarkemmin.

Viime keväänä suunnittelin matkaa Turkuun ja mietin, että samalla olisi mukava nähdä jokin puutarha. Puutarhataiteen seuran sivuilta löysin luettelon Suomen puutarhakohteista. Minulla ei ollut Turussa käytössä autoa, joten se edelleen rajoitti valintaa. Turun Kakskerrassa sijaitseva Brinkhall valikoitui osaltaan juuri sen takia, että sinne pääsee bussilla aivan viereen. 


Brinkhallin nykyinen päärakennus nousi harjakorkeuteen 1793. Edessä ovat kartanon omenapuut, jotka kasvavat nyt samoilla paikoilla kuin kartanon rakentajan aikoina. Jos kartano näyttää tutulta, niin sen saattaa selittää se, että sitä käytettiin Hovimäki sarjan kuvauksissa. (Sarja taisi pyöriä televisiossa 1990-luvulla.)


Kartanon sisustus on kuitenkin 1920-luvulta. Tämä huone oli mielestäni erityisen viehättävä kaarevan seinän takia. 


Talosta löytyi kaikenlaisia pieniä kauniita yksityiskohtia, kuten tämä seinään upotettu sohva. Viime keväänä päärakennuksen restaurointi oli saatu aika lailla valmiiksi. Kartano oli kuulemma pitkään aika huonossa kunnossa. Tämmöiseen kunnostamiseen uppoaakin varmasti rahaa. Kartanoa ja sen piharakennuksia vuokrataan myös yksityiskäyttöön ja ymmärsin, että sen avulla toivotaan saavan rahaa  rakennusten ylläpitoon. 


Kartanon erikoisuus on Pompeiji-huone, joka on koristeltu antiikin kuvin. Ymmärsin, että kartanon rakentamisen aikoihin Pompeiji kaivettiin esiin ja ihmiset saivat tietää, että sellainen kaupunki oli ollut olemassa. Pompeijin kohtalo ja kaivauksissa paljastunut antiikin kulttuuri kiehtoivat aikakauden ihmisiä ja näin sitä jäljittelevä koristelu päätyi Brinkhallissa yhden huoneen sisustukseen.


Piharakennuksen korjaus oli minun käyntini aikoina vielä kesken. Näin maallikon silmiin seinä näyttää olevan aika huonossa kunnossa. Tuli mieleen, että ovatkohan päärakennuksen seinät olleet samassa jamassa ennen restaurointia. 


Päärakennuksen sisätilat olivat loisteliaat, mutta puutarha jätti toivomisen varaa. Tässä etualalla näkyy jäänteet vanhoista puutarhapoluista. Nurmikon keskellä on ollut perennapenkki. Olisikohan nuo pioneita, jotka ovat siitä jäljellä?


Brinkhallin kartanon puutarhasta ei löytynyt loisteliaita perennapenkkejä. Siellä oli enemmän minun käyntini aikaan vanhoja tammia, metsäpuutarhaa ja vanha omenatarha. Toisaalta alueella on ollut jo kauan puutarha ja kaikenlaisia karkulaisia löytyy kun hiukan etsii. Tämä kaunis akileija kukki kartanon viereisessä ojassa...

Ainakin minun käyntini perusteella Brinkhall ei ole niinkään puutarhakohde, vaan enemmänkin kartanokohde. Se on avoinna vain kesäisin ja helposti saavutettavissa bussilla. Minun käyntini aikana oli painostava helle ja kartanokierroksen jälkeen menin tien toisella puolella olevalle uimarannalle viilentymään.

Kaiken kaikkiaan kaunis käyntikohde, jota voi suositella kartanoista kiinnostuneille :)