Kesäkurpitsan marinointi ja tunnustus

Kun kesäkurpitsan kasvatus onnistuu, niin seuraava ongelma on suuren sadon hyödyntäminen. Paltanviljelyä Julkulanniemessä blogissa osa sadosta on kuivattu. Minä olen vielä onnistunut syömään saamani sadon, mutta reseptikirjoja on pitänyt selailla. 

Kesäkurpitsa kukassa

Jotkut reseptit eivät ole onnistuneet, mutta useimmat ovat olleet hyviä. Sen olen oppinut, että kesäkurpitsa on mieto, joten se tarvitsee mausteita. Kiitosta on saanut kokeilemani marinoidun kesäkurpitsan resepti. Jaan sen tässä toisillekin kokeiltavaksi.

MARINOIDUT KESÄKURPITSAT

(Kirjasta Eeva Salonen: Ruokatorstai)

1 kg hoikkia kesäkurpitsoita

(oliivi) öljyä paistamiseen

6 pieneksi palaksi leikattua valkosipulinkynttä

cayennenpippuria, suolaa

persiljaa (sen puutteessa käytin oreganoa)

Liemi:

6 rkl viinietikkaa

4 dl vettä

4 tl sokeria

2 tl suolaa

1/2 dl oliiviöljyä

1. Viipaloi kesäkurpitsat puolen sentin paksuisiksi kiekoiksi. ( Ison kesäkurpisan viipaleet vielä halkaisin, jotta mahtuvat paremmin pannulle ja purkkiin.)

2. Paista kesäkurpitsa viipaleet pannulla öljyssä pähkinän ruskeiksi. Nosta ne sitten talouspaperille, joka imee liian öljyn pois.

3. Laita viipaleet astiaan kerrokseksi. Sirota niiden päälle suolaa, cayennenpippuria, valkosipulia ja persiljaa (/oreganoa). Tee jokainen kerros näin.

4. Kiehauta marinointiliemi ja lisää sen joukkoon paistoöljyä. Kaada liemi maustetuille kesäkurpitsaviipaleille. ( Puolen litran astiaan lientä on hiukan liikaa, mutta sitä on oltava tarpeeksi, jotta viipaleet peittyvät.) Sulje astia ja laita se jäähtyneenä jääkaappiin.

5. Anna marinoitua vuorokausi. Sopii ruokien lisäkkeeksi ja myös vaalean leivän päälle.

Marinoutumaan menevää kesäkurpitsaa

Sitten vielä tällainen ihana tunnustus, jonka sain Emilieltä Hurahtanut blogista. Kiitos!

                                                     

Tässä sen säännöt:
Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi
Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi
Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla
Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Säännöissä ei kielletä tunnustuksen takaisin lähettämistä ja näin teki myös Emilie. Tässä on vain neljä, mutta se ei kai haittaa. Tällä hetkellä lempiblogeihin kuuluvat:

Hurahtanut

Kukkaiselämää - my flowering life

ja uudet tuttavuudet: 

Palstaviljelyä Julkulanniemessä

onnea istuttamassa

Olen huomaamatta saanut uusia lukijoita. Tervetulo lukijakuntaa Leena Meinila, Katja Lammi ja Niina!

Kesämatka 2 & 3

Tämän kesän puutarhamatkat eivät sentään jääneet vain yhteen, joten edellinen postaus saa jatkoa. Myös muut ovat raportoinneet puutarhamatkoistaan. Silmiini on osunut Pivin blogin Porin Hanhipuiston esittely, joka on jakautunut osaan 1 ja 2. Itsellä jäi Hanhipuisto käymättä, vaikka kävin aivan siinä vieressä.

Kävin Hyvinkään asuntomessuilla katsomassa taloja. Lähtiessä täytin arviointikaavaketta ja huomasin, että taloista en osannut sanoa paljoakaan, mutta puutarhat olivat jääneet mieleen. Minua erityisesti ilahdutti, että joissakin taloissa oli pihalla jätetty varvikko paikalleen ja se oli osa puutarhaa. Pihalla saattoi olla nurmikkoa, mutta se ei dominoinut. Viimeisen kohteen eli kohteen 31 heinätupsupuutarha oli hauskasti erilainen. Puutarhassa oli myös hyvän näköinen kasvihuone ja muutama viljelylaatikko. (Kaikki kuvat on otettu kännykällä, joten ovat hieman haaleita, vaikka niitä tummensinkin.)

Erilaisen ilmeen puutarha

Alueen yleiset puutarhat olivat ainakin kasvien osalta vielä pienet. Kivipuutarhassa oli kuitenkin kaunis pieni veistos.

Toisen matkan yhteydessä kävin Hämeenkyrössä Frantsilan Kehäkukassa. Myymälöiden ja ravintolan yhteydessä oli myös pieni yrttimaa. Alue ei ollut suuri, mutta sitä paikkasivat erittäin informatiiviset tietotaulut. Niissä ei ollut vain yrtin nimi, mutta myös sen käyttätarkoitus ja käyttötapa. Alue oli lisäksi ihanasti joen rannalla.

Tätä pitäisi saada omaankin yrttipenkkiin

Yrttimaan idylliä

Kesämatka osa 1.

Kesään kuuluu myös puutarhaan liittyvät matkat. Muutkin blogin pitäjät ovat päätyneet samaan päätelmään. Saraheinän kuvat Mustion linnasta herättävät oman kiinnostuksen sen puutarhaan. Terhin kuvailut omasta Pohjois-Karjalan reissusta ovat mukavaa luettavaa. Näin pääsee näkemään Suomea oman koneen äärellä ja samalla saa samanhenkisen ihmisen kommentoinnin kaupan päälle!

Viime vuonna matkani suuntautui Mikkelin Kenkäveroon. Tänä vuonna ensimmäinen kesämatka johti Mustilan Arboretumiin. Tämä arboretum on kuuluisa alppiruusuistaan, mutta minä näin kukinnasta vain vähän, kun kävin siellä niin myöhään. Minulle kyllä riitti katsottavaa, sillä upeat ja harvinaiset puut saivat minut pauloihinsa. Minulla ei ole puista oikein kunnon kuvia, vaan enemmänkin yksityiskohtia. Tarkempia kuvia ja tietoja kannattaa katsella antamistani linkeistä.

Purppurapihta

Purppurapihtaa pidetään Mustion arboretumin kauneimpana pihtana ja kaunis se olikin. Tämä altapäin otettu kuva tuo esiin oksien kauniin muodon. Taimena on kuulemma hieman vaatelias, joten tästä ei taida tulla pihojen yleispuuta kauniista ulkomuodostaan huolimatta.

Varjoliljaa  arboretumissa ja kotipihalla

Arboretumissa oli paljon nimikylttejä. Välillä sai hieman arvuutella, mille kasville kyltti kuuluu, mutta useimmiten se oli selvää. Kotipihan villi salaperäinen kukkija sai nimen tällä reissulla. Varjoliljahen se on!

Jalopähkinän lehväkatos

Jalopähkinät muodostivat alueella komeita lehväkatoksia. En ole aivan varma, mikä jalopähinä tässä kuvassa on, mutta veikkaan amerikanjalopähkinää. Lehdet ovat todella suuret ja loivat oman tunnelman metsikköön, joka ei tuntunut enää kovin suomalaiselta. Aivan kuin olisi astunut johonkin etälän rehevään lehtoon...

Suurin harmistus on arboretumin kaukainen sijainti. Jos asuisin vieressä, niin kävisin siellä keväällä, kesällä ja syksyllä katsomassa näiden erilaisten puiden värejä.

Kukkia ja kukintaa kasvimaalla

Kasvimaalla vallitsee keskikesän rehevyys ja sadon odotus. Jotain olen jo saanut kasvimaalta kerättyä, mutta aika pieniä määriä. Mangoldi tuli kylvettyä niin tiheään, että harventaessa sai jo jotain syötävää. Salaattia, kirveliä ja sipulinvarsia on tullut myös hiukan napsittua. Herne on vasta kasvamassa, kutan pensaspapukin. Nauriskaan ei näytä vielä kunnon kokoiselta. Onkohan se saanut liian vähän vettä? Seuraavassa kuva kasvimaan salaattipenkistä. Etualalla ovat ostamani samettikukat, joista olen pitänyt todella paljon. Niiden takana nauriit ja takana näkyvät sipulit, mangoldit ja ruiskukka.

Kasvimaa heinäkuun alussa

Härkäpavun ja perunan kukinta lupaa satoa. Peruna kukki viime vuonna aikaisemmin, mutta laitoinkin sen aikaisemmin maahan. Lajike oli viime vuonna myöhäisempi 'Matilda', kun tänä vuonna on 'Ariellea'. Voisi varmaan jo käydä varovasti katsomassa, onko maan alla kunnon mukuloita.

Härkäpapu ja elegantti tuki...

Paprikasatoa ja etanatuhoja

Yhdessä ruukkupaprikassa on jo viiden sentin pituiset paprikat. Luin Titchmarshin kirjasta ja Lounais-Suomen puutarhayhdistyksen verkkosivuilta, että paprikat voi korjata myös vihreinä. Avomaalla ei kuulemma välttämättä edes saada punaisia paprikoita. Nyt pitäisi vain tietää, onko paprikat jo täydessä koossa. Kun lajike on minulle aivan uusi, niin ei ole aikaisempaa tietoa. Hyötykasviyhdistyksen siemenluottelon mukaan kypsät lajikkeen paprikat ovat 60-70 gramman painoisia. Pitäisi siis irrottaa paprika punnitukseen. Toisaalta huomenna on vasta heinäkuu, joten paprikat saattaa kerkeä kypsymäänkin, kun ovat jo nyt noin isoja.

Paprikat valmiina irrotukseen?

Etanoita tuntuu nyt olevan. Pensaspavut on aika hyvin kaluttu. Salaatit ja mahgoldit ovat vielä kumma kyllä saaneet olla rauhassa. Nyt ajattelin virittää olutansoja ja huomenna täytyy ostaa etanageeliä. Toivottavasti jotain jäisi itsellekin syötäväksi...

Kun tuo paprikakuva ei ollut kummoinen, niin lopuksi vielä kukkakuva. Talvehtinut salvia kukkii tällä hetkellä täyttä häkää.

Salvia kukassa

Paprikoiden siirtelyä

Minulla on muutama paprika ruukussa. Tarkoitus olisi pitää niitä pergolassa kesä, kun ei ole kasvihuonetta. Useampana kesänä tämä järjestely on ainakin chilien kanssa toiminut. Nyt olen pitänyt paprikoita lipan alla ja laittanut niille yöksi moninkertaisen harson. Kuitenkin alle 10 asteen yöksi, olen tuonut paprikat sisään. Tällaisia öitä vielä riittää, vaikka välillä onkin lämpimämpää. Vielä on paprikat hengissä...

Talvehtinut chili

Sain pidettyä hengissä chilin talven yli, vaikka välillä unohtui kastelu. Aikamoinen ronkelo tämä chili on, mutta kukkii ahkerasti ja tekee hedelmiä. Tuo kuvassa oleva punainen chili on jo syöty. Se oli todella mieto. Ei ehkä ollut saanut tarpeeksi aurinkoa tai sitten chili on mieto lajike.

Kielontuoksuinen kesänalku

Ihana kielontuoksu täyttää ilman. Kieloja kasvaa rinteessä talon edessä, joten tuoksu jää hieman leijailemaan paikoilleen. Tuoksyelämys on taattu.

Hempeä kielo

Kasvimaan laitto on jäljessä, kun asetin lopputyön valmistumisen ensisijaiseksi. Sato siis myöhästyy, mutta toivottavasti ehtii kuitenkin valmistua. Ajatuksena oli laittaa vielä kesäkurpitsat ja maissit itämään, mutta taidankin ostaa ne jos mahdollista. Samalla voisi ostaa kääpiösamettikukan taimia. Minulla oli niitä kaksi viime vuonna ja ne olivat ihania.