Kesämatka osa 1.

Kesään kuuluu myös puutarhaan liittyvät matkat. Muutkin blogin pitäjät ovat päätyneet samaan päätelmään. Saraheinän kuvat Mustion linnasta herättävät oman kiinnostuksen sen puutarhaan. Terhin kuvailut omasta Pohjois-Karjalan reissusta ovat mukavaa luettavaa. Näin pääsee näkemään Suomea oman koneen äärellä ja samalla saa samanhenkisen ihmisen kommentoinnin kaupan päälle!

Viime vuonna matkani suuntautui Mikkelin Kenkäveroon. Tänä vuonna ensimmäinen kesämatka johti Mustilan Arboretumiin. Tämä arboretum on kuuluisa alppiruusuistaan, mutta minä näin kukinnasta vain vähän, kun kävin siellä niin myöhään. Minulle kyllä riitti katsottavaa, sillä upeat ja harvinaiset puut saivat minut pauloihinsa. Minulla ei ole puista oikein kunnon kuvia, vaan enemmänkin yksityiskohtia. Tarkempia kuvia ja tietoja kannattaa katsella antamistani linkeistä.

Purppurapihta

Purppurapihtaa pidetään Mustion arboretumin kauneimpana pihtana ja kaunis se olikin. Tämä altapäin otettu kuva tuo esiin oksien kauniin muodon. Taimena on kuulemma hieman vaatelias, joten tästä ei taida tulla pihojen yleispuuta kauniista ulkomuodostaan huolimatta.

Varjoliljaa  arboretumissa ja kotipihalla

Arboretumissa oli paljon nimikylttejä. Välillä sai hieman arvuutella, mille kasville kyltti kuuluu, mutta useimmiten se oli selvää. Kotipihan villi salaperäinen kukkija sai nimen tällä reissulla. Varjoliljahen se on!

Jalopähkinän lehväkatos

Jalopähkinät muodostivat alueella komeita lehväkatoksia. En ole aivan varma, mikä jalopähinä tässä kuvassa on, mutta veikkaan amerikanjalopähkinää. Lehdet ovat todella suuret ja loivat oman tunnelman metsikköön, joka ei tuntunut enää kovin suomalaiselta. Aivan kuin olisi astunut johonkin etälän rehevään lehtoon...

Suurin harmistus on arboretumin kaukainen sijainti. Jos asuisin vieressä, niin kävisin siellä keväällä, kesällä ja syksyllä katsomassa näiden erilaisten puiden värejä.