24.5.2015

Valkovuokkomeri

Kävin viime viikolla Maarianhaminassa. Kiireiden (mm. kylvämisen) takia en ole ehtinyt siitä postata aikaisemmin. Lyhyen matkan aikana vierailin kahdessa luonnonpuistossa, joissa lehtoniityt olivat komeimmillaan.


Ensimmäinen luonnonpuisto on Ramsholmen, joka sijaitsee Maarianhaminasta länteen. Pyörällä sinne meni noin puoli tuntia. Päivä oli pilvinen, joten kuvien taivas on hailakka. (Kuvista tuli omituisen pitkulaisia, kun otin ne uudella kameralla, jonka asetuksiin en ollut vielä tutustunut.)


Valkovuokkojen lisäksi siellä oli muun muassa kevätesikkoa ja seljakämmekkää, jota tavataankin lähinnä vain Ahvenanmaalla ja Houtskarissa. Kukka on huijari, joka houkuttelee mehiläisiä, mutta ei tarjoa mettä eikä siitepölyäkään. Mehiläisparat...


Sitten itse asiaan eli valkovuokkomereen. Tämä kuva ainakin osoittaa, että kuvailu ei ole liioittelua. Lehtoniitty on kukkeimmillaan keväällä, kun pähkinäpensaisiin ei ole vielä tullut lehtiä. Alue kuulemma niitetään, joten kukkaloisto kaipaa hoitoa. Sanoisin, että se on sen arvoista.


Ramsholmen nimi tulee karhunlaukan ruotsinkielisestä nimestä. Vierailuni aikaan se ei vielä ollut kukassa, mutta linkkiä seuraamalla näkee sen vaatimattoman kukan. Niemi on saanut ihan syystä nimensä, sillä paikoin sitä oli todella runsaasti.


Toisena, aurinkoisempana päivänä kävin Nåtön luontopolulla. Se on taas etelään Maarianhaminasta. Pyöräillen noin puolen tunnin päässä. Reitti on kauniinpi kuin Ramsholmeniin vievä, sillä tie kulkee kapealla kannaksella merenlahtien välissä. Yllä kuva reitin varrelta.

Sielläkin näki valkovuokkomeren ja alueella oli myös opastauluja. Ne olivat kylläkin vain ruotsiksi, mutta kyllä niistä jotakin ymmärsi. Tällainen opastaulu hiukan hirvitti...

Nåtössä maisema oli monipuolisempaa. Lehtoniityn lisäksi oli myös kuvan mukaista kuivaa ketoa, jossa seljakämmekät näyttivät viihtyvän. Jos haluaa erityisesti nähdä seljakämmäkän, niin suosittelisin käyntiä juuri Nåtössä, jossa sitä oli laajana esiintymänä.


Ramsholmeniin verrattuna Nåtö oli myös märempi. Sateen jälkeen osa poluista oli ihan vetisiä ja siellä oli tällainen kaunis pieni lamparekin.

Ahvenanmaalla on lukuisia luontopolkuja, joista ainakin näitä kahta suosittelen. Kumpikin on aika pieniä, mutta ne ovat lähellä Maarianhaminaa ja siten helposti yhdistettävissä lyhyeenkin matkaan.

4.5.2015

Kevättä kasvitieteellisessä puutarhassa

Kävin pienellä kierroksella Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Lähdin katselemaan narsisseja ja tulppaaneja, mutta niiden sijaan näin monia muita kasveja.


Puissa ei ole vielä lehtiä ja jalojen lehtipuiden kauniit siluetit näkyy vielä selvästi.


 Keltaisena kukkiva pensas ja punertava koristepuu värittivät kauniisti tätä maisemaa. Puutarhassa kasveille oli nimikyltit, mutta niitä ei ollut kaikkialla.


Joitakin yksittäisiä havaintoja. Puutarhassa näin ainakin kaksi magnoliaa. Ihania kukkivia pensaita, jotka toisaalta ovat oudon näköisiä, kun niissä ei ole vielä lehtiä. Ylärivin oudon keltaisen kukan bongasin kosteasta ojasta. Niille en nähnyt nimikylttiä. Kuolanpionin nimikyltti oli sen sijaan hyvin näkösillä. Kuolanpionti näytti olevan pian valmiina kukkimaan.


 Lammen ympärille oli rakennettu ihastuttava miljöö.


Valkovuokkoja oli metsänpohjassa vaikka kuinka paljon, mutta hyvää kuvaa oli vaikea saada. Lämpimässä rinteessä ne olivat kuitenkin kuvauksellisesti ryhmittyneet : )


Viimeisenä alppiruusu, jolla oli kukinta jo täysillä päällä. Kylläpä se on jo kesäisen näköinen!

11.4.2015

Narsissien silta

Turussa on jo usemman vuoden ajan koristeltu teatterisilta narsissein. Kotona olleet muutamat narsissit kalpenevat tämän narsissimeren edessä. Ensimmäisen kuvan takana on remontissa oleva kaupungin teatteri, joka on antanut nimen sillalle. Teatterisilta on vain jalankulku käytössä, joten se on mukavan rauhallinen ja pieni.



Sillalla on kaiteissa jo aika monta rakkaudenlukkoa, kuten Pariisin sillassa. Tämä on herttainen tapa, mutta toisaalta Pariisin silta osittain romahti niiden painosta. Linkissä on myös kuva sillasta, joka näyttää jo aika hurjalta, kun siinä on niin monta lukkoa.


Loppuun vielä kuva, josta voi nähdä vähän paremmin sillan sijainnin. Teatterisilta on Aurasillasta seuraava merelle päin. Kauniina päivänä se sopii kävelyretken reitille.


Aurinkoista kevätpäivää!

3.4.2015

Harmaa pääsiäinen

Kovin on harmaata. Ei sentään sada, mutta kaukana ei ole sekään. Toisaalta itsellä on vähän sisäisesti samanlainen olo. Olen jotenkin väsynyt. Narsissit ovat kuitenkin iloisen pirteitä.


Ulkona luonto odottaa lämpöä. Lumikellot ovat uskaltautuneet kukkimaan, mutta muut sipulikukat vielä odottavat parempia ilmoja.


Kännykkäkameralla on muuten yllättävän vaikea kuvata lumikelloja. Niiden puhtaan valkeat kukinnot tahtovat sotkea kameran valonsäädön. Tässäkin kuvassa tuntuu, kuin nuo kukinnot hohkaisisivat sisäistä valoa. Pilvinen sää taas tekee kuvasta tylsän lattean. Seuraavan kuvan olen ottanut jo pari viikkoa sitten. Silloin kun oli lämmintä ja aurinkoista. 


------  HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! ------

23.3.2015

Erikoisperunoita

Vaikka opiskelu vie kaikki mehut, niin kasvimaatakin on täytynyt jo vähän ajatella. Vihdoin sain siementilaukset tehtyä ja samaan syssyyn tilasin erikoisperunankin. Viime vuonna minulla oli viljelyssä jopa neljä erikoisperunaa. Niitä voin kyllä suositella. Peruna koetaan yleensä aika tylsäksi viljeltäväksi, mutta erikoisperunat tuovat siihen uutta virettä.


Minulla oli viljelyssä varhainen Epicure, Charlotta, lilaroiskeinen Kestrel ja punainen Red Duke. Ne kukkivat mielestäni aika vähän. Kuvassa taitaa olla Epicureen kukka.


Onhan ne perunat aika erinäköisiä kun laittaa ne näin vierekkäin. Kyllä niissä minun mielestä oli enemmän makua kuin kaupan perunassa ja toisaalta on hauskaa, että ne ovat niin persoonallisen näkoisiä. Tuohon Red Dukeen oikein ihastuin. Siinä on valkoinen malto, joten se sopii väriperuna viljelyn aloitukseen. Tänä vuonna tilasin sinistä perunaa siis sellaista jossa maltokin on sinistä. Onkohan se ihan omituisen näkoistä lautasella? Yleensähän ruoka ei ole sinistä (paitsi mustikkapiirakassa).

23.1.2015

Pihabongaus tulee taas!

Taas alkaa olla aika pihabongaukseen. Siihen voi osallistua huomenna tai ylihuomenna. Itsellä tämä alkaa olla jo pieni perinne. Postasin tapahtumasta viime vuonna, mutta se ei ollut ensimmäinen vuoteni. Harmittavasti en muista enää aloitus ajakohtaa. Tosin Suomessa tapahtuma ei ole kovin vanha, kun tänä vuonna tulee vasta 10 vuotta täyteen.

Talitinnti on aika takuuvarma bongattava. Tälle yksilölle kelpasi tekemäni siemenkakku.

Sinitianen on myös yleinen vieras. Siemenkakku on sen verran suuri, että siihen mahtuu kaksikin tinttiä kerralla.  


Siemenkakku näytti maistuvan tikallekin. Tosin itseä vähän jännitti saako tikka kakun hajoitettua voimakkaalla nokallaan. Onneki koossa pysyi.

Toivottavasti lintulaudalle tulee paljon ja erilaisia vierailijoita!

31.12.2014

Vuosi 2014 kuvina

Olen tehnyt tänä vuonna aika paljon kuvakollaaseja eri kuukausista. Näin vuoden lopussa onkin hyvä koota ne yhteen. Syksyllä opiskelu vei täysin aikani, joten silloin en kerkenyt postaamaan saatikka kollaaseja tekemään. Tämän takia kollaasit elokuusta marraskuulle ovat aivan uusia.

TAMMIKUU

Lunta tuli tammikuussa

HELMIKUU

Lunta oli, mutta ei paljoa, sillä ei peittänyt talviotakaan.

MAALISKUU


Kevättä jo ilmassa

HUHTIKUU

Pääsiäinen ja kevään kukkijat

TOUKOKUU


Hellepäiviä oli useita

KESÄKUU

Sateinen, kuten useat sadepisarat todistaa


HEINÄKUU

Käynti Kultarannassa ja niityllä...

ELOKUU

Satoa ja perhosia

SYYSKUU

Kasvimaa rehevänä ja paprikasadon korjuu

LOKAKUU
Ruskaa yliopistolla ja kukkasipuleiden istutus

MARRASKUU

Aika lämmin ja kuiva


JOULUKUU


Sadetta, mutta jouluksi tuli lunta


 *************  ONNEA VUODELLE 2015!  ***************