17.2.2013

Chiliemo ja tunnustus




Alkuun tervetulotoivotus uusille lukijoille, joita ovat Saraheinä, Vallaton mummeli, Reetta, Terhi ja Mai (en valitettavasti löytänyt hänen profiiliin linkkiä).

Minulla ei ole taimien kasvatukseen oikeita tiloja, joten jätän sen viime tippaan. Sisätiloissa kasvatetuista taimista ei tule kummoisia. Chili on kuitenkin hyvin viihtynyt sisälämpötilassakin, joten sen laitan tulemaan jo aikaisin. Siemeniä olen kerännyt kaupan chileistä ja olen myös ostanut ruukkukasvatukseen sopivaa chililajiketta. Tuo ruukkuchili oli kaikin puolin kompakti ja hedelmätkin olivat pienet - mielestäni liian pienet. Tänä vuonna ostin taas kaupasta chilin ja meinaan siitä kasvattaa uudet taimet. Chilitarjontaa on niin, että voi valita miten tulisen chilin haluaa. Ostinkin miedon jalopenon, toivottavasti se kasvaa yhtä hyvin kuin muut chilit.

Tulevien chilien "äiti"

Sain Heidi-Maarialta Perennapuutarhurin blogista tunnustuksen. Kiitos!




Onkohan tämä alkujaan espanjalainen tunnustus, kun teksti on espanjaksi? Ruostuneella espanjalla tämän kääntäisin: Sinun blogisi inspiroi minua. Sellaista palautetta on mukava saada ja jakaa eteenpäin. Tähän tunnustukseen kuuluu kertoa viisi omituista tapaa itsestään ja jakaa tunnustus eteenpäin. (Luulisin, että sellaiselle blogille, joka inspiroi.)

Siis viisi omituista tapaa. Lähdin tähän enemmän negaation kautta, mutta kai tämän voi näinkin täyttää.
1. En juo kahvia, en siis yhtäkään kuppia.
2. Teetä juon vain pari kertaa viikossa, kesällä en sitäkään. Sitä en ymmärrä, että kesäkuumalla ihmiset juo kuumaa kahvia ja teetä. Minä siirryn silloin veteen ja mehuun.
3. En juo alkoholia. En ole kuitenkaan absolutisti. Voin ottaa muutaman kulauksen ja ruuanlaitossa käytän alkoholia mielellään. Suurempi määrä alkoholia ei vain maistu.
4. En ole Facebookissa. Vielä olen tullut toimeen ilman.
5. Lähetän mielellään kortteja. Hengenheimolaisia tuntuu olevan nykyaikana yhä vähemmän. Mikä on harmi, kun korttien ostaminen ja lähettäminen on niin mukavaa. :)

Tunnustuksen jaan eteenpäin minua inspiroivaan blogiin Betweenille Rikkaruohoelämää blogiin.

12 kommenttia:

  1. Minä olen kirjautunut faceen vahtimaan lapsiani, joiden "kaverina" olen. Muuten en ymmärrä koko facen viehätystä. Kahvi ja punaviini maistuvat, myös kesällä. Kortteja tulee laiteltua liian harvoin...

    Hyvää sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebookissa on hyvät ja huonot puolet. Minä olen vielä päätynyt olla liittymättä, mutta vannomatta paras...

      Hyvää sunnuntaita sinullekin!

      Poista
  2. Kiva kun otit haasteen vastaan.
    On tosiaan harmi että korttien lähettäminen on nykyään niin vähäistä. Ja varsin mukavaa että jotkut edes haluavat ylläpittää tätä mukavaa tapaa :)
    Niin se vain on ettei kaikille maistu samat juomat eikä tarttekkaan.

    Tietää ainakin minkä makuista chiliä saa kun ottaa kaupan chilistä siemenet. Oikein mukavaa alkavaa kasvukautta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän haasteen vastaamista piti vähän suunnitella. Hiukan piti kaivaa, että löytyy viisi omituisuutta. Mietin nämä kaikki itse. Listasta olisi varmaan tullut toinen, jos olisin kysynyt asiaa läheisiltäni. Haasteen myötä tuli kivalla tavalla erilainen postaus :)

      Ostin miedon chilin, mutta siitä saattaa Suomen suvessa tulla äkäinen. Pitää sitten maistella varovaisesti. Valoisaa kasvukauden alkua!

      Poista
  3. Minäkin olen kortti- ja kirje-fani. Niitä on mukava saada ja lähettääkin. Sensijaan kyllä kahvia menee ihan liikaakin ja vihreää teetä :) Muuten onkin samoja ominaisuuksia itelläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että on vielä hengenheimolaisia. Kortteja tulee tosiaan läheteltyä, mutta joudun suitsimaan itseäni niiden suhteen. Lähettelen enemmän sellaisille, jotka lähettelevät minullekin. Yksipuolisuus varmaan rassaisi kumpaakin osapuolta.

      Poista
  4. Vihdoin ehdin nappaamaan haasteesi, aika on mennyt veljentyttären hiihtolomaseurana.
    Tuosta korttiasiasta olen kanssasi samaa mieltä. Valitettavan vähän enää on ihmisiä, jotka viitsivät lähettää "maapostia". Kyllä yksi postikortti korvaa mennen tullen tekstiviestin tai sähköpostin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstiviesti on helppo, mutta se myös katoaa. Postikorteissa joutuu näkemään jo enemmän vaivaa ja siinä on se kuvakin. Lisäksi monet kortit ovat pieniä taideteoksia. Toivottavasti postikorttien lähettely ei aivan katoa. Hengenheimolaisia on lukijoiden joukossa kiitettävästi!

      Poista
  5. Tämäpä sattui. Kirjoitin juuri chileistä ja juutuin etsimään vanhoja kuvia. Laitan joku päivä kuvia näytille, kunhan kerkiän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin juuri katsomassa chilipostaustasi. Sinulla olikin tuo chilikasvatus jo aivan toisissa sfääreissä kuin minulla. Enhän tiedä chilini tarkkaa nimeäkään, kun ostin sen tuoreena kaupasta... No, kukin tavallaan. :)

      Poista
  6. Haaste on blogissani. http://vaaleanvihrea.blogspot.fi/2013/02/kumman-kaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hauska haaste. Tämän haasteen valintoihin on mukava paneutua ja oikein pohtia, mitä vastaa.

      Poista

Kiitos kommentista!