Sieniretki olisi voinut päättyä huonomminkin. Olisin saattanut tuoda kotiin vain hirvikärpäsiä. Siihen verrattuna metsässä syödyt vettyneet mustikat olivat oikein hyvä saalis ;)
Hyväksi havaitusta suppismetsästä ei löytynyt kuin muutama kämäinen yksilö. Onko se kuitenkin ollut niin kuivaa, että sieniä ei ole noussut?
Vettyneitä mustikoita kuitenkin riitti. Niitä popsin, kun kohdalle osui. Taisin saada mustikoista hyvin nestettä, kun en tarvinnut vesipulloa ollenkaan.
Puolukoitakin oli tarjolla, mutta ne ovat liian happamia minun makuuni. Kuvan puolukat ovat valinneet varsin erikoisen kasvupaikan. Luulisi, että siinä on aika kuivaa.
Aurinko paistoi kauniisti. Se korosti sammalen ja jäkälän värejä. Tosin valoa oli monissa paikoissa niin paljon, että niistä olisi tullut ylivalottuneita. No, pian valoa on niin vähän, että ei ole enää sitä ongelmaa.
Kotiin ei siis tullut sieniä eikä mustikoita. Raikasta happea sain oikein kunnolla. Sitä todisti tämä pieni naavan alku. Loppujen lopuksi ihan onnistunut reissu! :)
Ihana sammalkuva. Meillä on suppilovahveroita, ei muita sieniä tältä syksyltä.
VastaaPoistaOlisipa meilläkin. Toivottavasti ehtivät vielä kasvaa.
PoistaHienoja yksityiskohtia!
VastaaPoistaKiitos! Kirkkaan valon takia yleiskuvista ei olisi tullutkaan hyviä.
PoistaSienistä en osaa sanoa mitään, mutta onhan sekin erikoista, että mustikat ovat vielä lokakuussa syötäviä. Täällä eivät olleet pari päivää sitten edes vettyneitä. Nyt näyttää tulevan pakkasyö, joten enää ei tarvinne mustikoita maistella.
VastaaPoistaMustikat eivät olleet kelvanneet, kun olivat niin runsaslukuisina puskissa. Oli niistä edes minulle retkievästä.
PoistaIhania metsäkuvia :)
VastaaPoistaKiitos. Tulee itsekin katsottua metsää toisella tavalla, kun kulkee siellä kameran kanssa.
PoistaBlogissani on sinulle haaste.
VastaaPoistaKäynpä heti katsomassa... :)
Poista